Liikennebiokaasu.fi

8.9.2011

Etelä-Karjalaan Joutsenoon ollaan suunnittelemassa aikaisintaan vuonna 2015 käynnistyvää synteettisen biokaasun (SBG) tuotantolaitosta, jonka suunniteltu tuotantokapasiteetti olisi 1,6 TWh SBG:tä vuodessa 200 MW:n tuotantoteholla. Hankkeessa ovat mukana Metsä-Botnia, Gasum ja Helsingin Energia. Raaka-aineena olisivat Metsä-Botnian Joutsenon sellutehtaan sivuvirrat eli pääasiassa metsähake ja kuori. SBG syötettäisiin Gasumin maakaasuverkkoon. Pääasiakas olisi Helsingin Energia, joka korvaisi SBG:llä maakaasua omissa maakaasu-CHP-laitoksissaan. Mutta sitä riittänee myös liikennemyyntiin Gasumin tankkausasemilla.

Mikäli kyseinen määrä SBG:tä käytettäisiin liikenteessä, se riittäisi 300 000 pikkuauton polttoainetarpeisiin. Tätä asiaa käsiteltiin vuonna 2009 ”Liikennebiokaasu ja Pohjois-Karjala” -seminaarissa Kontiolahdella, ks. Ari Lampisen esitelmä. Ruotsissa on suunnitteilla suuria SBG-tuotantolaitoksia Göteborgiin (0,8 TWh/v) ja Malmöön (1,6 TWh/v) siten, että liikennepolttoaine on ensisijainen käyttökohde.

Eräät tahot, kuten Työ- ja elinkeinoministeriö, ovat kutsuneet tuotettavaa kaasua puukaasuksi, jonka seurauksella myös media on käyttänyt sitä nimeä (esim. STT, Maaseudun Tulevaisuus ja Karjalainen 7.9.). Tuo nimi on virheellinen, sillä puukaasu ja synteettinen biokaasu ovat kemiallisesti aivan erilaisia. Puukaasun pääkomponentit ovat vety ja hiilimonoksidi. Se sisältää vain vähän metaania, joka puolestaan on SBG:n, jota myös termiseksi biometaaniksi kutsutaan, pääkomponentti. Puukaasu ei (ilman merkittäviä muutoksia) sovellu bio- ja maakaasuajoneuvojen polttoaineeksi eikä siirrettäväksi maakaasuverkossa.

Synteettinen biokaasu tuotetaan puukaasusta nimensä mukaisesti synteettisesti eli SBG-synteesillä, tai yleisemmin sanottuna metaanisynteesillä, joka on termokemiallinen prosessi. SBG voidaan tuottaa myös olkikaasusta tai mistä tahansa biomassasta termisellä kaasutuksella valmistetusta synteesikaasusta. Aivan kuten raaka maakaasu ja raaka biokaasu myös raaka SBG pitää vielä jalostaa, jotta se soveltuu ajoneuvopolttoaineeksi ja jalostetun maakaasun verkossa siirrettäväksi. SBG jalostetaan samoilla menetelmillä, joita maakaasun ja biokaasun jalostuksessa käytetään.

Lisätietoa synteettisestä biokaasusta:
Ari Lampinen: Uusiutuvan liikenne-energian tiekartta, s. 160-162 ja 295-296
Ari Lampisen matkaraportti 2.-20.6.2011, jossa kerrotaan Itävallassa sijaitsevasta 1 MW:n SBG-synteesilaitoksesta s. 45 ja 68-70.

Gasumin tiedote 6.9.2011
Metsä-Botnian tiedote 6.9.2011
Helsingin Energian tiedote 6.9.